Aloin vuoden 2024 puolella lukemaan omaan verkkaiseen tahtiini Terry Pratchettin tuotantoa alusta lähtien alkuperäiskielellä. Viime vuosi meni lukemisen kannalta tavoitteiltaan aika lailla penkin alle – mikä johtui lähinnä muilla elämän osa-alueilla läsnä olleista paineista ja alakulosta – joten myös Kiekkomaailman seikkailut odottivat paikkaansa käytännössä koko vuoden 2025.

Vuoden viime metreillä aloin kuitenkin tuntemaan oloni taas lukukelpoiseksi ja rykäisin lyhyessä ajassa pakettiin useamman kirjan, sekä aloitin Pratchettin kolmannen velhoteemaisen teoksen Sourceryn.

Pratchett seikkailee teoksessaan magian alkulähteillä ja kertoilee omaan kevyen hersyvään tyyliinsä “Veleho” (Englannin kielisessä teoksessa tämän sankariraukan velhonlakissa lukee leimaavasti “Wizzard”) Rincewindin toilailuista. Rincewind nykäistään jälleen kerran ihan täysin toiveidensa ja luonteenpiirteidensä vastaisesti mukaan seikkailuun, jossa ratkaistaan koko Kiekkomaailman kohtalo.

Matkalla Rincewindin seikkailuihin liittyvät tietysti monet erinomaisesti rakennetut hahmot, kuten Barbaari Cohenin tytär Conina, maaginen Arkkikanslerin hattu sekä tuhansilla jaloilla varustettu matka-arkku. Vaikka nämä hahmot ovatkin kirjassa suuressa roolissa, niin myös monet pienemmät ja jopa vain muutamalla rivillä mukana olevat sivuhahmot paloivat oktariininhehkuisina mieleeni. Pratchettilla oli erinomainen taito rakentaa pienistäkin hahmoista ikimuistettavia ja luonteikkaita.

There’s nothing more terrible than someone out to do the world a favor.
Terry Pratchett · Sourcery

Kiekkomaailma on aina identifioitunut minun silmissäni Rincewindiin. Tämä johtuu varmaan siitä, että pelasin lapsena – ennen ensimmäistäkään silmäystä kirjoihin – tuohon fantastiseen ja kieroutuneeseen maailmaan sijoittuvaa point-n-click seikkailupeliä, jossa tämä Veleho oli pääosassa. Siksi onkin hieman surullista, että Rincewindin seikkailut tarinan pääosasankarina (Tai… no sankari on varmaan aika vahva sana. Pääosataviksena on ehkä osuvampi) ovat käsittääkseni tämän teoksen myötä tässä. Sivuhahmona ja jonkinlaisessa cameo-roolissa hänet tullaan vielä näkemään jatkossakin. Tai näin olen jostain kuullut, varmahan en voi tästäkään asiasta olla.

Nautin jälleen aivan älyttömästi tästä kirjan pituisesta matkasta. Alusta loppuun toimivaa Pratchettia.